NiSch

Johdanto

Valitsin kirjaksi Jennifer Weinerin Rikoksia ja hiekkakakkuja. Kirjan täytyi olla dekkari. En ole lukenut ennen dekkareita joten en oikein osannut päättää minkä kirjan lukisin. Siksi valitsinkin kirjan enimmäkseen kannen perusteella. Tämän vuoksi minulla ei ollut erityisempiä odotuksia kirjaa kohtaan.

Enimmäkseen odotin keski-ikäistä naista perheineen, joka elää tylsässä lähiössä, jossa koti ja perhe ovat kaikki kaikessa. En uskonut että tälläisesta "normaali elämästä" saisi mitenkään mielenkiintoisen. Kuvausten ajattelin olevan tylsiä ja muutenkin luulin lukemisen olevan vaivalloista.

Ihmisten kuvittelin olevan tylsiä kotiäitejä tylsineen miehineen, jotka keskittyvät vain työhönsä. Heillä olisi rasavilli lapsilauma, joka ei tottele mitään. Se osakseen toteutui, mutta se osottautuikin tylsän sijaan mielenkiintoiseksi. Kuka olisi uskonut, että murha lähiössä voisi vaikuttaa tasapainoon niin suuresti.

Tietoa kirjailijasta

Jennifer Agnes Weiner on syntynyt 28. maaliskuuta 1970 Yhdysvaltojen Louisianassa. Hän syntyi armeijan tukikohdassa, mutta kahden vuoden ikäisenä hän muutti siskonsa ja vanhempiensa kanssa Simsburyyn. Lukion jälkeen Jennifer lähti opiskelemaan Princetonin yliopistoon, jossa hän opiskeli paljon luovaa kirjoittamista. Valmistuttuaan vuonna 1991 hän pääsi töihin Centre Daily Times lehteen. Myöhemmin hän pääsi kolumniensa ansiosta Philadelphia Inquireriin.

Ensimmäisen kirjansa (Hyvä sängyssä) hän julkaisi vuonna 2001, jota hän oli kirjoittanut pari vuotta. Kirjasta tuli menestys, joten hän otti työstään Mademoiselle-lehdestä virkavapaata, jotta pääsi 18 kaupungin kiertueelle. Yksi tunnetuimmista hänen kirjoistaan on luultavimmin Lainakengissä, sillä siitä on tehty myös elokuva, jota tähdittää Cameron Diaz.

Tietoa kirjasta

Kirjan päähenkilö on kotiäiti Kate Klein. Hän on muuttanut Upchurchin lähiöön miehensä Benin ja kolmen lapsensa kanssa. Naapuruston äidit ovat täysin omistautuneet lapsilleen, eivätkä työkseen teekään mitään muuta. Vanhemmat kilpailevat siitä, kenen lapsen ruokavalio on terveellisintä ja kellä on parhaimmat ideat lapsenhoitoon. Aina joku vetää pisimmän korren. Kate ei ole vieläkään sopeutunut asumaan lähiössä, jossa ei tapahdu yhtään mitään.

Kaikki kuitenkin muuttuu, kun Kate on menossa Kitty Cavanaughin luokse lapsiensa kanssa. Kukaan ei tule avaamaan ovea. Kate kuitenkin menee sisään ja löytää puukotetun Kittyn keittöstä. Kate alkaa tutkimaan murhaa ja Kittyn entistä elämää. Miksi hänestä ei löydy mitään tietoa ennen muuttoa Upchurchiin? Tutkimuksien edetessä hän tapaa vanhan tuttavansa Evanin.

Kate jututtaa kaikkia Kittyn tuttuja, puoltituttuja, ystäviä ja vanhoja ystäviä. Koko ajan löytyy uusia henkilöitä, jotka liittyvät jotenkin Kittyn entiseen elämään.

Katelle selviää, että Kitty on asunut ennen New Yorkissa. Hänen oikea äitinsä on kuollut ja täti oli kasvattanut tämän. Yllättävin asia Kittystä selviää juurikin hänen tädiltään. Kittyn oikea äiti oli jättänyt Kittyn siskolleen sen takia, koska lähti New Yorkiin odottamaan Kittyn isää. Hän eli siinä uskossa, että isä haluaisi hänet ja oli sen takia valmis luopumaan Kittystä. Kitty eli uskossa 12 vuotiaaksi asti, että hänen oma tätinsä oli hänen oikea äiti. Kuitenkin asia selvisi ja hän päätti löytää oman isänsä. Äiti oli kuollut jo siihen mennessä huumeiden yliannostukseen, mutta se saattoikin olla murha.

Kitty etsi isäänsä kaikkialta. Hän jututtu kaikkia isäehdokkaita, mutta kukaan ei ollut se oikea isä. Tämän takia Kitty halusi tavat Katen kuolinpäivänään, mutta ei ehinyt sanoa sanottavaansa. Kitty, mitä luultavimmin vihdoin löysi isänsä, mutta siitä ei ole varmuutta. Katelle isä kuitenkin selviää ihan sattuman kaupalla, mutta en ole varma pitikö se sitten paikkaansa.

Kuitenkin, kun palaamme Kittyn murhaan, Kate käy usein harhateillä ja ehtii syyttää syyttömiä henkilöitä hänen murhasta. Onneksi Janie, Katen paras ystävä, auttaa häntä tutkimuksissa. Hän on toimittaja, joten apu on tarpeen.

Kirjassa puidaan välillä myös Katen omaa perhe-elämää. Miehen kanssa eläminen ei meinaa luonnistua, sillä Ben on päivät töissä ja käy kotona vain kääntymässä. Osaakohan hän edes hoitaa omia lapsiaan ilman jonkun avustusta. Lapsetkaan eivät tottele vanhempiaan niin hyvin kuin toisten äitien lapset omiaan. Katen tutkiessa murhaa Janie vahtii lapsia. Näin Kate saa enemmän aikaa itselleen, mutta kuitenkin loppujen lopuksi stressaantuu enemmän kuin eläessään normaalia arkea.

Kirjassa käsitellään yhtaikaisesti nykyaikaa ja Katen nuoruutta New Yorkissa. Menneisyydessä kerrotaan Katen suhteesta äitiinsä Reinaan, muutosta yhteen Janien kanssa ja suhteestaan Evaniin. Katen suhde äitiinsä ei ole kehuttava, sillä Kate ei osaa laulaa yhtä hyvin kuin äitinsä. Kun hänen sydämensä murtuu Evanin jutun jälkeen, hän matkustaa Lontooseen äitinsä luo. Siitä alkaa ketju, jonka seurauksena Kate nykyisin asuu lähiössä.

Kirjan lopussa murhaaja selviää. Vaikka se saattoikin tullä yllätyksenä, se loppujen lopuksi olikin aika loogista. Murhaaja on Katen tuttu, joka yritti epätoivoisesti saada Katen väärille jäljille. Loppu jäi hieman epäselväksi, että miten kaikille henkilöille sitten kävikään.

Henkilöt

Kate on muihin kotiäiteihin verrattuna nuhjuinen, sillä muut äidit panostavat lapsiensa lisäksi myös itseensä. Katen kaikki voimat kuitenkin menevät lapsien hoitoon, eikä aikaa jää juuri itselle. Mutta luonteeltaan Kate on aivan erilainen kuin muut äidit. Hän tekee kaikkensa jotta löytäisi Kittyn murhaajan, vaikka ei tuntenutkaan Kittyä erityisen hyvin.

Sivuhenkilöitä on useita ja niitä tulee koko ajan lisää, kirjan edetessä eteenpäin. Mutta koko ajan mukana on melkeinpä Katen kolme lasta, Sophie, Sam ja Jack. Katen koko aika meneekin lasten hoitoon. Onneksi Janie, Katen paras ystävä, auttaa lasten hoidossa. Näin Kate saa aikaa tutkia Kittyn murhaa. Janie myös auttaa murhaajan etsinnöissä. Ulkonäötään Kate ja Janie ovat ihan erilaisia. Janie huolehtii ulkonäöstään paljon, ja käyttää merkkivaatteita.

Katen aviomies Ben viettää suurimman osan ajastaan töissä ja kotiin päästyään hän lukittautuu huoneeseen. Hän ei osallistu lasten hoitoon millään ja yrittää saada Katen lopettamaan Kittyn murhaajan etsimisen. Ben yrittää saada Katen tekemään kaiken oman mielensä mukaan, mutta Katen temperamentti ei anna tälle periksi.

Evan on Katen vanha ystävä New Yorkista, joka esiintyy enemminkin menneisyyden kuvauksissa. Myöhemmin hän kuitenkin ilmestyy Katen luo Upchurchiin. Hän lupautuu auttamaan Katea etsinnöissä, sillä on tavallaan etsivä. Katella on kuitenkin vielä tunteita häntä kohtaan, mutta ei halua myöntää sitä edes itselleen.

Mukana on tietenkin vielä useita muita sivuhenkilöitä, joita ilman kirja olisi tylsä. Esimerkiksi lähiön muut äidit, Katen epäilyt ja ystävät, hoitotädit ja lapsenvahdit.

Teoksen arviointi

Ennemmin en ole lukenut dekkareita ja olin hieman varauksellinen tätä kirjaa kohtaan. Kuitenkin aloitettuani lukemisen huomasin, että eihän tämä nyt niin tylsä loppujen lopuksi ollutkaan. Kirja vaikutti pikemminkin dekkarin ja romaanin sekoitukselta.

Kirjaa voisi ehkä luonnehtia hieman synkäksi, mutta toisaalta siinä on myös niin paljon arkipäivän asioita ja kuvauksia lapsista, että se saa hymyilemään. Juonenkäänteitä oli tarpeeksi, eikä samaa asiaa jauhettu moneen kertaan.

Kirjan loppu oli kuitenkin vähän töksähtävä. Tuntui kuin se olisi loppunut kesken. En saanut selville, miten Katelle ja Benille sitten kävikään tai löytyikö Lexiä mistään.

Koska kirjassa oli useita eri henkilöitä, nimet unhtuivat helposti. Tämän takia oli välillä hieman hankala pysyä juonessa mukana. Piti miettiä, että kukakohan tämä taas oli ja miten hän liittyy juuri tähän kohtaan.

Lyhennettynä pidin kirjasta ja suosittelen henkilöille, jotka pitävät erilaisista suhdekoukeroista hieman jännityksellä höystettynä. Kirjaa lukiessa aika kului nopeasti ja pisti ajattelemaan asioita. Oma elämä kannattaa muokata haluamakseen, eikä tyytyä sellaiseen, mihin ei ole tyytyväinen.